Pertti Salo: Metsäluonto on kuolemassa

Metsäluonnon merkitys ihmiselle on tärkeämpi kuin usein kuvitellaan sekä maaseudulla että kaupungeissa. Vasemmistolaiseenkin maailmankuvaan sopii nähdäkseni paremmin elävä metsäluonto.

Keskustelin erään maanviljelijän kanssa viljelyasioista ja hän huomautti, että erilaisten pölyttäjien määrä on vähentynyt huomattavasti ja erilaisia pieneliöitä on paljon vähemmän kuin ennen. Sen toteamiseksi riittää maallikonkin havainnot.

MTK ei kyseisen viljelijän mukaan ymmärrä kovin paljon monipuolisen luonnon merkitystä viljelyssä. Tämä oli aika yllättävä lausunto henkilöltä, joka on koko ikänsä toiminut maatalousyrittäjänä.

Samaan asiaan viitattiin eräässä radio-ohjelmassa, jossa korostettiin perinteisten metsäniittyjen ja purojen merkitystä koko ekosysteemille. Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Metsäluonnon köyhtyminen ja eläinten katoaminen vaikuttaa moniin prosesseihin luonnossa.

Minun aikaperspektiivini ulottuu metsähavainnoissa 1960-luvulle ja siihen liittyy monien metsäpurojen häviäminen ja metsälampien ja metsäjärvien maatuminen ja soiden häviäminen ja suokasvillisuuden väheneminen.

Luonnoneläinten määrä on selvästi vähentynyt ja metsälintujen määrä on suorastaan romahtanut. Tästä huolimatta metsistä revitään kaikki irti ja ne nähdään lähinnä puunhankinta-alueina. Maapohja on avohakkuualueilla tuhottu raskailla metsäkoneilla eikä se palaudu vuosikymmeniin.

Ruotsissa on jo kauan ollut ongelmia yksipuolisen metsäkasvatuksen kanssa ja metsissä on sen seurauksena tuholaisia, jotka tuhoavat puustoa ja heikentävät puunlaatua. Ruotsin metsien aluskasvillisuus on myös varsin köyhää ja maaperä on kuivunut ja aiheuttaa ongelmia puille. Sama ongelma on myös Saksassa.

Maaperän kuivuminen aiheuttaa ongelmia jo Suomessakin, kun metsien ojitus on jatkunut vuosikymmeniä. Erityisesti mäntypuun laatu on heikentynyt jo 30 vuoden ajan. Omien havaintojen perusteella metsissä on täysmittaisen tukkipuun määrä vähentynyt huomattavasti. Suurin osa on ns. sellupuuta eli ohuempaa ja lyhyempää puuta.

Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Metsäluonnon köyhtyminen ja eläinten katoaminen vaikuttaa moniin prosesseihin luonnossa.

Pertti Salo

Usein on kuultu lause, että kyllä Suomessa metsiä riittää, mutta jatkokysymys kuuluu, että millaisia metsiä ja se onkin tärkeä huomio. Ovatko ne kasvillisuudeltaan köyhiä puupeltoja vai mitä??

Klassinen esimerkki ihmisen aiheuttamasta ekokatastrofista on muinaisen sumerien valtakunnasta, jossa peltoalueita yritettiin keinokastella ja maan suolaantuminen tuhosi samalla koko alueen luontaisen ekosysteemin.

Toinen esimerkki on antiikin Italia, jossa metsien kaataminen tuhosi metsäalueet ja niiden aluskasvillisuuden pysyvästi ja aiheutti maaperän kuivumisen. Samoin ja Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueiden aavikoituminen on myös seurausta metsien hävittämisestä, ja maaperän kuivumisesta ja alkuperäiset luonnoneläimet ovat suurimmaksi osaksi hävinneet.

Itävallan vuoristossa oli aikoinaan tuhoisia mutavyöryjä seurauksena metsän liiallisesta hakkaamisesta ja nyt siellä suojellaan metsiä juuri tästä syystä. Uutta ekokatastrofia tuskin halutaan tänne pohjoisille alueille, jossa metsä on aina ollut monella tavalla elinkelpoisuuden perusta.

Kuten Oravan laulussa todetaan

”Mikä elo onnellinen keinuvassa kehtolinnas!

Siellä kiikkuu oravainen armaan kuusen äitinrinnas:

Metsolan kantele soi!”

Aleksis Kivi

Kirjoittaja on luvialainen opettaja ja yrittäjä sekä Eurajoen vasemmiston varapuheenjohtaja.