Liitto ärähti, mutta yksi ääni ratkaisi Raumalla

Kielitoimiston mukaan kampus tarkoittaa korkeakoulualuetta, mutta Rauman Aittakarinkadun varrelle on valmistumassa tilat yläkoululle, liikunta- ja uimahallille, kansalaisopistolle ja musiikkiopistolle.

Karin Kampus on valtava Rauman ja Satakunnankin mittakaavassa. Sen bruttoala on yli 30 000 brm² ja kustannusarvio yli 75 miljoonaa euroa. Massiivisen rakennuskompleksin on tarkoitus valmistua loppuvuodesta tai viimeistään vuoden 2024 alussa.

Kampuksen tuotantokeittiö on kapasiteetiltään noin 2 000 annosta. Siellä on tarkoitus tuottaa kampukseen siirtyvän Hj. Nortamon peruskoulun ja sen lisäksi Raumanmeren peruskoulun ja Rauman Lyseon lukion lounaat. 

Arkisten toimintojen lisäksi kaupunki toivoo kampukselle laajaa tapahtumakäyttöä. Tätä pidetään myös yhtenä kouluruoan ulkoistamissuunnitelman alkusyynä.

– Henkilöstöä olisi pitänyt kuunnella ja ottaa aidosti mukaan suunnitteluun.

Pääluottamusmies Marjo Justen

Yksityinen ei anna riittävästi työaikaa

Rauman JHL:n pääluottamusmies Marjo Justen, mitä olisi pitänyt tehdä toisin?

– Henkilöstöä olisi pitänyt kuunnella ja ottaa aidosti mukaan suunnitteluun.

Tehdyt päätökset perustuvat pitkälti konsulttien (Ramboll Oy) lausuntoihin. Marjo Justen muistuttaa, ettei konsulttien asiakkaan tilauksesta tuottama tieto ole sama asia kuin riippumaton tutkittu tieto, johon kunnallisten päätösten haluttaisiin perustuvan.

Hän haluaa myös korjata mahdollisia väärinkäsityksiä yksityisen työn arvostuksesta.

– Emme väitä, ettei yksityisen yrityksen työntekijöillä voisi olla riittävää ammattitaitoa. Ikävä kyllä työnantaja vain ei anna heille riittävästi työaikaa tehdä työtä hyvin.

Raumalla on jo kokemuksia kaupungin siivousten ulkoistamisesta muun muassa kouluissa ja liikuntapaikoilla. Työn jälkeen ei aina ole oltu tyytyväisiä.

– Yksityiset toimijat ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä. Ne kilpailevat mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla. Esimerkiksi koulussa luokkahuoneen siivoamiseen voi olla aikaa vain kuusi minuuttia.

Monta toimijaa, yksi vastuussa

Marjo Justen kirjoitti mielipidekirjoituksessa (27.1.2023) kouluruokailusta, jonka ulkoistamista perusteltiin sillä, että kampuksen keittiössä voi olla vain yksi toimija.

– Mikäli kouluruoan tuottaminen menee isolle valtakunnalliselle yritykselle, se tuskin haluaa ottaa tapahtumien järjestämiseen pieniä paikallisia yrityksiä niin, että se joutuu ottamaan keittiöstä elintarvikelain vaatiman kokonaisvastuun

Pääluottamusmies Marjo Justen

– Laki ei useampaa toimijaa kiellä, mutta elintarvikelain mukaan lähtökohtaisesti keittiöstä vastaa vain yksi toimija. Toimijoiden kokonaismäärää ei ole rajattu. Jos toimijoiden vastuut keittiöstä ovat selvät, sekä heille itselleen että viranomaisille, voi samassa keittiössä heitä toimia useampikin.

Hänen mielestään kouluruoka olisi mahdollista valmistaa kaupungin omana työtä, vaikka kampuksen iltatilaisuuksien ja tapahtumien palveluja tuottaisi joku paikallinen tai lähialueen yritys.

– Vastuu keittiöstä olisi silloin Rauman kaupungilla, aivan kuten sillä on vastuu kouluruokailujen huoltovarmuudestakin.

Päätös ulkoistamisesta on tehty ja kilpailutukset ovat edessä, sillä vuoden kuluttua arjen pitäisi jo sujua. Marjo Justenia epäilyttää, löytyykö Raumalta tai edes lähialueelta tarjoajia näin isoon kohteeseen.

– Mikäli kouluruoan tuottaminen menee isolle valtakunnalliselle yritykselle, se tuskin haluaa ottaa tapahtumien järjestämiseen pieniä paikallisia yrityksiä niin, että se joutuu ottamaan keittiöstä elintarvikelain vaatiman kokonaisvastuun.

Ei sovi mennä työntekijöiden kukkarolle!

JHL otti myös ammattiliittona kantaa ulkoistamiseen. Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaati tiedotteessaan raumalaisia päättäjiä pitämään kampuksen ruoka- ja puhtauspalvelut omana tuotantona. Hän vetosi muun muassa huoltovarmuuteen:

– Kuntien oma tuotanto mahdollisti sen, että Suomi selviytyi koronasta hyvin. Yksityinen tuottaja sulki toimintojansa, koska voittoa ei syntynyt. Yksityinen tekee voittoa, joten energian ja raaka-aineiden hinnan päälle tulee vielä voittomarginaali. Julkinen ei voittoa tavoittele, vaan tärkeintä on suojella yhteiskuntaa ja kansalaisten hyvinvointia.

Niemi-Laine piti erikoisina kaupungin esittelemiä laskelmia, joiden mukaan oma palvelutuotanto olisi merkittävästi yksityistä kalliimpaa.

– JHL vaatii selvitystä siitä, mistä tuo yksityisen halpuus johtuu. Ilmeisesti työntekijöiden palkkoja ja sosiaalikustannuksia pienennetään, kuten jokaisessa yksityistämistapauksessa on tehty. Työntekijöiden kukkaroille ei pidä mennä.

Kanta kääntyi valtuustossa

Valtuuston kokouksessa vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Susanna Ruponen ehdotti, että Karin kampukseen hankitaan ostopalveluna ainoastaan kiinteistön perustason puhtauspalvelut, kahvilatoiminta, tapahtumatuotanto, vartiointi ja piha-alueiden hoito. Kaupungin omana työnä tuotettaisiin koulun ruokapalvelut, kiinteistöhuoltopalvelut (myös korkean hygieniatason puhtauspalvelut ja uimahalliprosessi) sekä AV/IT-palvelut, markkinointi ja myynti. Ehdotusta kannatti SDP:n ryhmän puheenjohtaja Heidi Hiljanen.

Perussuomalaisten Jami Toivonen oli kuitenkin ehtinyt jo ennen vasemmistoa tehdä esityksen kokoomuksen Marja-Leena Alhon kannattamana. Tämä esitys poikkesi kaupunginhallituksen pohjaehdotuksesta ainoastaan uimahallin puhtauspalveluiden osalta. Oppositiopuolueiden edustajat esittivät siihen takaportiksi kaupungin omaa työtä, “jos ilmenee, että ulkoistus olisikin omaa tuotantoa kalliimpi tai muuten epätarkoituksenmukainen”.

Vasemmiston ehdotus sai siis vastaansa tämän tuoreemman ulkoistamisesityksen ja hävisi äänin 22–21. Viimeisessä äänestyksessä vastakkain oli kaksi ulkoistamisesitystä, joista tuoreempi voitti pohjaehdotuksen 43–0.

Kaupunginvaltuusto päätti, että uimahallin puhtauspalveluiden osalta pidetään varaus tuottaa palvelu omana toimintana. Kampuksen tukipalveluista omana työnä tuotettavaksi jäivät ainoastaan kiinteistöhuoltopalvelut, johon sisältyy uimahalliprosessi sekä AV/IT-palvelut, markkinointi ja myynti.

Kaupunginhallituksessa 23.1. tukipalvelujen ulkoistaminen oli saanut kannatusta äänin 7–2. Vastaan äänesti kaksi demarijäsentä, joista toinen jätti eriävän mielipiteen. Vasemmistoliitolla ja vihreillä ei ole hallituspaikkaa.

Ulkoistamista kaupunginhallituksessa kannattaneet kaksi muuta demarijäsentä päätyivät valtuustossa vastustamaan sitä. Toinen heistä on kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi ja toinen Jari Laihonen.

EDIT 7.2.2023 Lisätty kaksi sitaattikappaletta, ei muutoksia tekstin sisältöön.