Pertti Salo: Köyhät, kipeät ja heikot pistetään matalaksi

Mielenosoittajien mukaan hallituksen ehdottamat säästötoimet vaikuttavat kohtuuttomasti pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin ja köyhiin.

Hallituksen tavoite on toimeentulotuen saajien määrän puolittaminen, mutta kuinka järkevää tai mahdollista se on, kysyy Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari STT:n haastattelussa.

Saaren mukaan määrän puolittamisessa olennaista on, miten viimesijainen turva, aktivointi ja sanktiot sekä työllistyminen sovitetaan yhteen. Se edellyttäisi koulutuksen ja työllistämistoimien melkoista parantamista ja tehostamista, mutta siitä ei ole merkkejä näkyvissä.

Viime aikojen uutisten mukaan työttömyys lisääntyy, vaikka samaan aikaan puhutaan työvoimapulasta, joten ensin pitäisi selvittää tämä ongelma.

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kesäkuussa 25 800 henkilöllä toukokuuhun verrattuna, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Kesäkuussa työttömiä työnhakijoita oli 4 900 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä väheni 65 900:lla verrattuna viime vuoden kesäkuuhun. Avoimia työpaikkoja oli nyt kesäkuun lopussa 123 900 ja työttömiä työnhakijoita 264 700.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin kesäkuun aikana 61 500 eli 32 800 vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa, joten työllistämisessä on haasteita.

Hallitus on myös lisäämässä toimeentulotuen velvoittavuutta.

Hallitusohjelman mukaan työkykyistä toimeentulotuen hakijaa voidaan velvoittaa työskentelemään julkisorganisaation osoittamissa työtehtävissä tuen saannin ehtona, jos tällaisia työtehtäviä ja palveluita on saatavilla.

Toimeentulotuen epäämiseen voi liittyä perustuslaillisia ongelmia.

Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Velvoite työskennellä julkisorganisaation osoittamissa tehtävissä tuo haastetta myös siksi, että toimeentulotukea hakevilla ei ole välttämättä tarvittavaa koulutusta tai kokemusta. Monissa tehtävissä vaaditaan tietotekniikkataitoja tai erilaista mekaanista osaamista.

Lisäksi julkinen sektori on usein ulkoistanut omat tukipalvelunsa yksityisille yrityksille, joita tuskin voi velvoittaa työllistämistalkoisiin.

Toimeentulotuen saajia on monenlaisia ja he ovat toimeentuloturvan piirissä erilaisia aikoja.

Ensinnäkin suuri osa toimeentulotuensaajista saa toimeentulotukea täydentävänä etuna, eivät täysimääräisesti. Osa taas on toimeentulotuen piirissä vain hetken aikaa, esimerkiksi ennen opiskelupaikan saamista tai muuttaessaan uudelle paikkakunnalle.

Toimeentulotuen saajista 41 prosenttia sai 12 kuukauden aikana toimeentulotukea 10–12 kuukautta. Pitkäaikainen tuensaanti on harvinaisempaa.

Osa pitkäaikaisesti tukea saavista on työkyvyttömiä. Toimeentulotuelta ei kuitenkaan välttämättä pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, jos työkyvyttömyys johtuu esimerkiksi suhteellisen lievästä sairaudesta.

Lisäksi osa toimeentulotuensaajista on tosiasiallisesti työkyvyttömiä suhteessa työnantajien asettamiin vaatimuksiin. Koulutus ja työn vaatimukset eivät kohtaa.

Osa toimeentulotuen pitkäaikaissaajista poistuu toimeentuloturvan piiristä vasta eläkkeen tai kuoleman vuoksi. 

Jotta heidät voitaisiin saada työmarkkinoille täysipäiväiseen työhön, se vaatii kohtuullisen intensiivisiä ja pitkäaikaisia toimenpiteitä. Vajaatyökykyisten työllistäminenkin vaatisi aikamoista savottaa.

Kirjoittaja on luvialainen opettaja ja yrittäjä sekä Eurajoen vasemmiston varapuheenjohtaja.