Sanna Nylander: Pyöräillen

– Asun tien varressa, joka on suunniteltu kahdelle vastakkain tulevalle rekalle, eli sillä tavalla ajateltuna kahden henkilöauton ja reunassa kulkevan kävelijän tai pyöräilijän pitäisi mahtua samaan aikaan tielle.

Todellisuudessa tämä ei toimi ja moottorittoman kulkijan puolella oleva auto pysäyttää kulkunsa turvallisen ohituksen ajaksi. Tie on mutkainen ja tilanteet tulevat lähestulkoon aina yllättäen eteen.

Olen laittanut merkille autoilla olevan tapana koukata mutkaiset mäennyppylät vastakkaista kaistaa pitkin, niin kuin kaista ei yhdelle henkilöautolle riittäisi. Talvisin tämä tarkoittaa sitä, että tie on urautunut kolmipyöräisille kulkuvälineille, ja auton ohjaaminen ohitustilanteissa polanteiden yli on vaarassa suistaa auton ojaan.

Edellisen päällystekunnostuksen yhteydessä valkoinen viiva maalattiin tasan asfaltin reunaan, eikä muuta reunaa oikeastaan edes ole.

Meillä on täällä elävät kylät, ja tietä Hinnerjoen ja Lapin välillä kulkee moni kulkija pyörillä, kävellen ja jopa rollaattorilla, joten tilausta pientareelle olisi.

Paikallisten kulkijoiden lisäksi tämä olisi mitä mainioin Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhdistävä maisemareitti pyörämatkailunkin kannalta. Harmi, ettei täällä uskalla ilman autoa kulkea kuin sulan ja valoisan aikaan. Ei tällaista väylää edes kehtaa markkinoida osana Satakunnan pyöräily-ystävällistä maakuntaa, jos ei väyliä kunnostettaessa huomioida kaikkia kulkemismuotoja.

Osallistuin keväällä 2023 kyselyyn, joka koski pyöräilyn ja kävelyn kehittämistä alueellamme. Rauman kaupunki sekä Euran, Eurajoen ja Säkylän kunnat kertoivat käynnistäneensä kävelyn, pyöräilyn ja kestävien matkaketjujen edistämisohjelman laatimisen. Vastasin kyselyyn maaseudulla asuvan liikkujan näkökulmasta.

Kaupunkien pyöräilykulttuurit

Kaupunki-infrassa minua kiinnostaa pyöräilyn turvallisuus ja sujuvuus, sekä pyöräilyn todellinen vaihtoehtoisuus yksityisautoilulle. Kaupungissa asuessani (Hyvinkää, n. 47 000 asukasta) kuljin pyörällä sekä työmatkat kotihoidon toimistolle, että asiakaskäyntien väliset siirtymät, tarhat ja kaupat. Ajokortin ajoin vasta, kun kuudes lapsemme oli pieni.

Vaikka Hyvinkää on pyöräilevä kaupunki ja metsäreittejä asuinalueiden välillä sekä pysäköintialueiden ja pyöräilyväylien törmäyspisteitä on kehitetty valtavasti, koin haasteita keskusta-alueella siinä, että pyöräilijät kulkevat kävelijöiden kanssa jaetuilla, jopa töyssyisillä väylillä, kun todellisuudessa pyörän vauhti lähentelee liikennevalojen väliä kulkevan auton vauhtia.

Olisi mahtavaa, jos kaupungit pikkuhiljaa siirtäisivät pyöräilijät kulkemaan maalatuille väylille autotien rinnalla, kävelijöistä erillisin liikennevaloin.

Suunnitteluvaiheessa on hyvä mitoittaa kaikille kulkijoille turvalliset väylät ennen kuin on myöhäistä etsiä tilaa väylille tai ottaa tila joltain toiselta kulkijaryhmältä pois.

Media vaikuttaa tulevaisuusajatteluumme. Toisinaan minusta tuntuu, että media maalailee kuvaa siitä, että pyöräilyn kehittäminen näivettäisi ydinkeskustat. Otsikointi antaa lukijan ymmärtää, että autoliikenteen ohjaaminen keskustaa kiertäville kehille ja julkisen liikenteen sekä pyöräilykulttuurin vahvistaminen ytimessä tappaisi paikalliset kivijalkayritykset ja hankaloittaisivat tahallaan pienen ihmisen elämää, vaikka artikkelien sisältö osoittaa, että näin ei kuitenkaan ole.

Kielteisellä uutisoinnilla hankaloitetaan asennemuutosta, joka meidän pitäisi tehdä, että tulevilla sukupolvillakin olisi mahdollisuus elää, asua ja yrittää täällä – maapallo on yhteinen ja esimerkkejä tarvitaan.

Uskon vakaasti, että tulevaisuuden kaupungit, myös Satakunnassa, voivat olla elinvoimaisia, vaikka pyöräilijät tai puistomaisuus priorisoitaisiin infrassa kärkeen.

Vaikuttaminen

Minusta on tärkeätä osoittaa päättäjille pyöräilyreittien turvattomuutta ja vaatia tietyömaillekin asiallista ja selkeää kierto-ohjetta myös pyöräilijöille. Tätä kirjoittaessani (16.8.2023) Helsingin seudun pyöräilijät järjesti koulumatkakriittisen pyöräretken Helsingissä. Pyöräilin osan tuosta reitistä edellisellä viikolla ja hahmotin reitin järjettömyyden, epäloogisuuden ja turvattomuuden. En haluaisi päästää lastani vastaavanlaiselle reitille kulkemaan koulumatkojaan.

Tie- ja rakennustyömaita tulee olemaan aina ja niitä tarvitaan. Yhteiselo työmaiden ja alueen kaiken ikäisten asukkaiden kanssa on kuitenkin mahdollista järjestää turvallisesti, kunhan tahtoa löytyy.

Jos pyöräily aidosti nähdään kestävän kehityksen valossa tulevaisuuden liikkumismuotona, sille on tehtävä infrastruktuuriin tilaa.

Aitoa kiinnostusta ja kunnioitusta ihmistä sekä ilmastoa kohtaan sain todistaa heinäkuussa, kun kävin pyöräilemässä Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Ehdin ajamaan Kööpenhaminan kaupunkialueella hieman päälle 100 kilometriä. Tukholmassa ja Helsingissä ajoin vain noin 20 kilometriä kumpaisessakin, mutta riittävästi voidakseni vertailla kaupunkeja keskenään.

Leikkaan pohjoismaisista pääkaupunkipyöräilyistäni syksyn aikana havainnollistavat videot YouTube-kanavalleni (Jokivarren Aitta). Jos siis kiinnostuit aiheesta, voit lähteä mukaan ajelulle ottamalla kanavan seurantaan.

Ensimmäisenä ilmestyi 23. elokuuta Tukholma-video:

Kanavalta löytyy myös kyläpyöräilyvideo Pyöräillen, jonka olen kuvannut omasta asuinympäristöstäni kesän 2023 kuluessa.

Kirjoittaja asuu Rauman Lapissa Kuolimaan kylässä, mutta pyöräilee myös kaupungeissa.

EDIT 21.8.2023 Lisätty Liikenneturvan linkki.

EDIT 23.8.2023 Lisätty YouTube-upotus.