Pertti Salo: Hyvinvointialueiden rahoituksesta on annettu väärää tietoa

‒ Kun sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa, vakuutettiin, että rahoitus riittää. Nyt vasta on kuitenkin paljastunut, että hyvinvointialueiden rahoituksessa on 1,2 miljardi vaje eli alijäämä.

Edellisen hallituksen vastuuministeri korosti sitä, että soteuudistuksessa on tarkoitus vahvistaa perustason sotepalveluita, mutta nyt pistetään Satakunnassakin vuodeosastot ja terveyskeskukset matalaksi, kuten entinen Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen toteaa lehtiuutisessa.

Terveyskeskusten leikkauksilla saadaan lähinnä ruumisautoille lisää töitä, kun autottomilta ikäihmisiltä viedään nopea hoitoon pääsy terveyskeskukseen.

Hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhilan lausunnoista voisi todeta sen, että en usko joulutonttuihin.

Jos valtionrahoituksella ei ylläpito ole mahdollista, niin sitten on palattava vanhaan malliin ja neuvoteltava kuntien kanssa uudestaan sotepalvelujen ylläpitämisestä.

Satakunnan hyvinvointialueen hallinto on tehnyt esityksen, että Eurajoen terveyskeskus ja siihen kuuluva vuodeosasto ja Luvian terveysasema sekä Säkylän vuodeosasto ja terveyskeskus aiotaan lakkauttaa. Esityksen mukaan palvelut siirtyisivät Rauman aluesairaalaan ja Rauman sote-keskukseen.

Sote-uudistuksen tavoitteena ei ollut tämä, eikä se ollut myöskään tavoitteena aluevaaleissa, kun Satakunnan hyvinvointialueelle valittiin valtuusto.

Eurajoella ja Säkylässä on hyvin toimiva terveyskeskus ja vuodeosasto, samoin Luvialla hyvä terveyskeskus ja näiden yhteydessä myös kotihoitoyksikkö. Terveydenhoitajalle ja lääkärintarkastukseen on päässyt varsin vaivattomasti ja myös siihen liittyvään näytteenottoon.

Satakunnan hyvinvointialueen Palveluverkkoselvityksen loppuraportissa selostetaan seuraavaa:

Eurajoen terveyskeskus

o Toimipisteen tuleva toiminta ja tilanne tulee ottaa huomioon Rauman aluesairaalan (Steniuksenkatu 2) peruskorjaus –hankkeen tarveselvityksessä

o Toiminta siirrettäneen Rauman sote-keskukseen v. 2027

o Kouluterveydenhoito ja lastenneuvola toteutetaan jatkossakin

lähipalveluina, toiminta siirretään sivistystoimen tiloihin

Luvian terveyskeskuksen toiminta loppuu viimeistään 31.12.2025

Jos nämä esitykset toteutuvat, terveyspalvelujen saatavuus heikkenee, koska siitä seuraa jonotusta, ruuhkaa ja kuljetuskustannusten lisääntymistä. Tämä johtaa myös eriarvoisuuteen palvelujen saamisessa eli vähentää yhdenvertaisuutta sekä lisää terveyseroja. Jos ostopalveluja yksityisiltä terveysyhtiöiltä lisätään, se nostaa kustannuksia entisestään.

Palvelujen keskittäminen Raumalle tai Poriin heikentää terveyspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Säästö on kyseenalainen ja hallintokulut ovat moninkertaiset. Tarvittavien lisätilojen rakentamista Rauman sairaalan yhteyteen ei ole vielä edes aloitettu, ja Porissa on jo muutenkin varsin ruuhkaista terveyspalveluissa.

Asioiden esittely ja tiedotus hyvinvointialueen valtuustolle on ollut puutteellista ja huonoa, joten päätösten tekoon ei ole ollut riittävästi tietoa. Palveluverkkoselvitys on tehty ilman poliittista ohjausta.

Tietoa esityksistä ja päätöksistä on ollut vaikea saada. Hyvinvointialueen valtuuston kokouspöytäkirjat ovat hyvin pelkistettyjä eikä niistä löydy perusteita päätöksille.

Aluevaltuutettujenkin mukaan päätöksenteko on sekavaa eikä aina ole selvää tietoa siitä kuka päätökset tekee. Palveluverkkoselvityksen osalta ei ole selvää, kuka lopulta selvityksen perusteella asian hyväksyy.

Hyvää hallintotapaa ei ole noudatettu, jos vain muutama virkamies päättää palveluverkkoselvityksen hyväksymisestä. Onko todella niin, että aluevaltuusto päättää vain budjetista?

Sote-uudistuksen tavoitteena olivat:

• turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville,
• parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta,
• kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja,
• turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti,
• vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja
• hillitä kustannusten kasvua.
• Hyvinvointialueilla toimintarakenteita ja -tapoja luodaan ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi.

Yksi strateginen tavoite on se, että palvelut olisivat saatavilla oikea-aikaisesti ja lähellä monin eri tavoin. Jotta tämä ei jäisi vain sanahelinäksi, olisi syytä perua palveluverkkoselvitykseen perustuva esitys. Kunnat ovat shokissa ja järkyttyneitä.

Pertti Salo

FM, yrittäjä ja opettaja

Eurajoki