Pertti Salo: Sote-virkamiehet kuriin Satakunnassa

Kankaanpään Seutu -lehdessä Juho Pekka Mikola kirjoitti (9.10.2023) miten Etelä-Pohjanmaan aluehallitus päätyi virkamiesesitystä lievempään palveluverkon karsimiseen.

Satakunnassa sote-virkamiehet yrittävät runtata matalaksi 21 terveyskeskusta ja 9 vuodeosastoa. Palveluverkkoesitys oli jo esittelyssä aluehallituksessa ja sieltä se on menossa aluevaltuustoon.

Satakunnassa ainakin Eurajoki ja Säkylä käyvät vastaiskuun Länsi-Suomi-lehden pääkirjoituksen mukaan (15.10.2023). Tarkoitus on järjestää keskustelutilaisuuksia aluevaltuutettujen ja hyvinvointialueen työntekijöiden kanssa asiasta. Muitakin väyliä vaikuttamiseen on, kuten aluehallintovirasto, hallinto-oikeus ja oikeuskansleri.

Sairastuvuus Satakunnassa on pienempää kuin Etelä-Pohjanmaalla, jossa ei lakkauteta yhtään terveysasemaa. Tämä käy ilmi palveluverkkoraportin taulukosta, joten kuluja ei ole yhtä paljon. Tästäkin syystä ihmettelen sitä suurta intoa pistää toimivat terveyskeskukset matalaksi ilman suurempaa harkintaa. Erilaisilla taulukoilla perustellaan, että muita vaihtoehtoja ei ole, ja mobiilipalvelut korvaavat lähipalvelut.

Palvelujen ulkoistaminen yksityiselle puolelle ja niiden digitaaliset palvelut tarkoittavat kuitenkin tulonsiirtoa yksityisille toimijoille. Konsulttipalveluihin ja keikkalääkäreihin kaadetaan huomattavat summat rahaa samoin kuin hallinnon pyörittämiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) esitti vuonna 2022 valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026. Niiden mukaan palvelujen laatua parannetaan, toiminnan vaikuttavuutta lisätään ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään.

Tavoitteissa mainitaan muun muassa palvelujen yhdenvertaisesta järjestämisestä ja erityisesti perustason palvelujen toimintavarmuuden vahvistamisesta. Osaavan henkilöstön saanti halutaan turvata ja vahvistaa sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimatekijöitä.

Satakunnan hyvinvointialueen viime vuoden joulukuussa hyväksytyssä strategiassa luvattiin, että palvelemme yhdenvertaisesti, kohtaamme inhimillisesti, toimimme ammatillisesti ja uudistamme vastuullisesti. Ja erityisesti, että palvelut ovat saatavilla yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja lähellä.

Samoin luvattiin, että vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja ja monipuolisia lähipalveluja, ja että järjestämme laadukkaat ja vaikuttavat palvelut, jossa asiakas on keskiössä.

Lokakuussa julkistettiin Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys ja loppuraportti. Loppuraportin, ministeriön tavoitteiden ja hyvinvointialueen strategian väliset erot ovat järkyttäviä. Monet kunnat tyhjennettäisiin sosiaali- ja terveyspalveluista ja jätettäisiin kärvistelemään tyhjentyneiden ja osin aivan hyväkuntoisten kiinteistöjen kanssa. Tilalle esitetään, että

• Harjavallan sairaalaa kunnostettaisiin 5 miljoonalla eurolla, Rauman aluesairaalaa 37 miljoonalla.
• Poriin tulisi uusi ”kuumasairaala” 120 miljoonalla ja K-rakennuksen kunnostus maksaisi 60 miljoonaa.
• Liikkuvien palveluiden ajoneuvoihin Pohjois-Satakunnan kuntia varten kuluisi muutama miljoona.

Varovaisesti laskien yhteensä noin 225 miljoonaa euroa. Nämä kaikki velalla, koska kassassa ei varmasti ole rahaa.

Toimivia tiloja jää tyhjäksi ja kuntien vastuulle samalla kun maakunnan vanhukset, vammaiset, päihdeongelmaiset ja vähempiosaiset pannaan ajamaan tolkuttomia matkoja. Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat kauhuissaan, he ovat tyhjän päällä. Missä teen töitä tulevaisuudessa? Terveyskeskuslääkärit hakeutuvat muualle, jos epävarmuus jatkuu.

Aluevaltuusto voisi nyt ottaa sen roolin, mikä sille kuuluu ja panna asiat oikealle tolalle ottaen mallia Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueesta. 

Satakunnan hyvinvointialueen hallintosäännössä todetaan mm. seuraavaa: Aluevaltuusto vastaa Satakunnan hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta, käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa.  Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian ja sen osana olevan palvelustrategian mukaisesti kokonaisuutena.

Laki hyvinvointialueesta selostaa mm. näin:

Hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa. Aluevaltuusto päättää:

1. hyvinvointialuestrategiasta
2. hyvinvointialueen hallintosäännöstä

Palveluverkkoesityksen perusteella kuntalaisten tarvitsemat lähipalvelut heikkenisivät merkittävästi. On kyseenalaista, voidaanko sote-palveluiden riittävä saatavuus turvata palveluverkkoesityksessä esitetyllä tavalla huomioiden kunnan palvelutarve ja julkisten liikenneyhteyksien rajallisuus.

Pertti Salo

FM, yrittäjä ja opettaja

Eurajoki