Teemu Laulajainen: Osa 2

– Tim Lenton, ilmastotieteen professori Exeterin yliopistosta huomauttaa, että

”Pahimpien ilmastoskenaarioiden tutkimatta jättäminen kiihtyvän ilmastonmuutoksen kourissa on parhaimmillaan naiivia riskinhallintaa ja pahimmillaan kuolettavan hölmöä.”

Tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että nykyisten ilmastotoimien tehottomuuden huomioon ottaen olemme menossa kohti kahta ja puoli astetta lämpimämpää maailmaa, ja se on Lentonin sanoin:

Ei mahdollisesti, vaan ehdottomasti vaarallista.

Tällä hetkellä päästöjä on onnistuttu vähentämään hieman mm. Suomessa ja Euroopan tasolla, mutta globaalilla tasolla ne edelleen nousevat.

Vaikka jollain tempulla saisimmekin päästöt ensin vakiinnutettua ja sitten vähentymään, biosfäärin keikahduspisteet saattavat silti ylittyä, Lenton valistaa. Emme tiedä tarkkaan.

Meri, jonka lämpösisältö on nyt ennätyslukemissa, on menettämässä 99 prosenttia koralliriutoistaan. Ainakin 14% koralleista on jo menetetty. Meren elävistä yksi neljäsosa on riippuvainen koralliriutoista, ja puolet niistä kuuluvat lajeihin, joilla ihminen ruokkii itseään.

Korallien ympärille rakentuneessa teollisuudessa on kiinni miljardeja dollareja rahaa ja satojen miljoonien ihmisten elanto. Jos korallit kuolevat, tiedossa on nälkää, köyhyyttä ja poliittista epävakautta. Tämä tapahtuisi muutamissa vuosissa, kun jäätiköiden sulamiseen menee sadoista tuhansiin vuosiin.

Meriliikenteen saastepäästöjen hillitseminen on sekin aiheuttanut lisää lämpenemistä; vuosikymmeniä laivojen sulfaattipäästöt ovat toimineet tiivistymisytiminä kosteudelle lisäten pilvipeittoa meren yllä, pidentäen sen esiintymistä sekä valkaisten niitä – estäen näin auringon lämmittävää vaikutusta. Nyt kun saasteregulaatio on vähentänyt päästöjä, merialueiden pilvisyys on vähentynyt ja auringonvalo pääsee lämmittämään merta ja ilmakehää aiempaa enemmän.

Itse asiassa auringon säteilypakotteen on arvioitu James Hansenin johtaman työryhmän mukaan nousevan niin paljon, että globaali keskilämpötila nousee jo 15 vuoden sisällä 2 celsiusasteeseen. Tämä on työryhmän mukaan BFD (Big Fucking Deal).

Alkuperäinen Global Warming in the pipeline -tutkimus on herättänyt myös kritiikkiä, mutta se ei ole pystynyt kumoamaan tutkimuksen päätelmiä.

Amazonin metsäkato on ylittämässä pisteen, jossa sademetsän matka savannoitumiseen alkaa ilman peruuttamisen mahdollisuutta. Sen seuraukset johtavat ihmisten kärsimyksiin ja kuolemiin moninaisilla tavoilla.

Yksi niistä aiheutuu vesikierron katkeamisesta; sateet vähenevät, maanviljely häiriintyy, puusto ja maasto kuivuu vedenpuutteessa lisäten tulipalojen mahdollisuutta.

Amazonin sademetsän kuoleminen johtuu monista syistä. Yksi niistä on suomalaisenkin rakkaus kananugetteja kohtaan. Olipa se sitten Suomessa tai ulkomailla kasvatettua, niitä on ruokittu soijarehulla, jonka alkuperä on hyvin mahdollisesti aiheuttanut metsäkatoa.

Näillä näkymin Länsi-Antarktiksen jäätikkö aloittaa peruuttamattoman sulamisensa. Se yksin nostaa meren pintaa 65 cm. Thwaitesin kadottua sen takana olevat jäätiköt alkavat valua esteettä mereen. Luvassa on meren pinnan nousua kolme metriä lisää, tosin satojen vuosien kuluessa.

Miten siirrämme rannikkokaupunkimme?

Jo aiemmin mainittu Atlanttinen merivirtakierto (joka tuo Eurooppaan ja Skandinaviaan lämpöä päiväntasaajalta) alkaa yhden tutkimuksen mukaan 42–76 prosentin todennäköisyydellä hidastua jo ennen vuotta 2050.

Silloin Eurooppa alkaisi kylmetä nopeasti muun maailman jatkaessa lämpenemistään.

Tim Lenton kysyy retorisen kysymyksen ”Pitääkö olla huolissaan?” ja vastaa itse: ”Totta helvetissä”. Hän antaa sille neljä syytä.

1.

Historia kertoo, että ilmaston muuttuessa lajit kuolevat. Ilmaston säätökaasua hiilidioksidia (CO₂) pumpataan ilmakehään nyt geologisella ajanjaksolla tarkasteltuna silmänräpäyksessä ja määriä, joita ei ole ollut miljooniin vuosiin. Vuosisadan loppuun mennessä CO₂-tasot voivat noustessaan laukaista eliölajien massakuolemat. Viimeksi, kun CO₂-tasot olivat näin korkeita, merivesi oli yhdeksän metriä korkeammalla kuin nyt.

2.

Luonnonilmiöiden voimistuessa riskit kertautuvat ja johtavat toisiin ongelmiin. Taudinkantajahyönteiset leviävät suostuisten elinolosuhteiden kasvaessa samalla, kun alue kärsii rankkasateista ja/tai tulvista samalla, kun valtiolla ei ole rahaa korjata ympäristötuhoja tai auttaa ihmisiä samalla, kun sen vientitulot ovat romahtaneet viljan kasvatuksen epäonnistuttua kuivuuden takia, samalla kun…

3.

Koska globalisaatio on nivonnut maailman valtiot moniulotteisiin riippuvuussuhteisiin, yhden valtion ongelmat tuntuvat toisissa valtioissa. Tämäkin syy-seuraussuhde voi alkaa kertautua. Konfliktien vaara suurenee entisestään, talouden ongelmat heijastuvat muihin valtioihin.

4.

Kamppaillessamme ilmastonmuutosta vastaan päästöjä vähentäen ja muutoksiin sopeutuen, kykymme vastata muihin kriiseihin heikkenee. Laajempi sota tai pandemia veisi meiltä loputkin aseet selviytyä.

Meillä on kaikki syyt alkaa ottaa ilmastokriisi tosissaan nyt heti, ennen kuin se on liian myöhäistä. Ihmisen psyyke vain tuntuu rakentuneen niin, ettei se ymmärrä uhkia, jotka eivät ole ajallisesti ja paikallisesti lähellä itseä.

Siksi olisi tärkeää luottaa tieteeseen. Se on ihmiskunnan luotettavin tiedonhankkimismenetelmä.

Ilmastokriisiin on suhtauduttava suurella vakavuudella jo varovaisuusperiaatteen nojalla, mutta suurin syy toimia on moraalinen velvoite, joka meillä on tulevia sukupolvia kohtaan.

Tahdommeko todella olla se sukupolvi, joka tiesi ongelman, muttei kyennyt korjausliikkeeseen?

Mikä se korjausliike sitten on? Lue Osa 3 Vasenvoimasta!

Tästä pääset lukemaan ensimmäisen.