Tekoäly ei ehdota köyhän kiusaamista Suomen talousongelmien ratkaisuksi

Suomen talousongelmien ratkaiseminen on monimutkainen ja monisyinen tehtävä, joka vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimenpiteitä.

Huomionarvoista on, että tekoäly ei ehdota köyhän kiusaamista eli

• sosiaaliturvan leikkaamista,
• ay-liikkeen aseman heikentämistä,
• maahanmuuton rajoittamista,
• koulutustuen lakkauttamista tai
• julkisen terveydenhoidon alasajoa,
• eikä varsinkaan alvin nostoa.

Alla on joitakin keskeisiä strategioita ja toimenpiteitä, jotka tekoälyohjelma ChatGPT:n mukaan voisivat auttaa parantamaan Suomen taloudellista tilannetta:

1. Työllisyysasteen nostaminen

Työmarkkinareformit:

Työllisyysasteen nostaminen on yksi tärkeimmistä keinoista parantaa talouden kestävyyttä.

Koulutus ja uudelleenkoulutus:

Investoiminen koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen voi auttaa työvoimaa sopeutumaan uusiin työmarkkinoiden vaatimuksiin, erityisesti digitalisaation ja teknologisen muutoksen keskellä.

2. Julkisen talouden tasapainottaminen

Menoleikkaukset ja priorisointi:

Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää menojen kriittistä arviointia ja mahdollisia leikkauksia vähemmän tehokkaista tai vähemmän tärkeistä menoista.

Verouudistukset:

Verotuksen uudistaminen voi auttaa lisäämään julkisen sektorin tuloja.Tämä voisi sisältää veropohjan laajentamista, veronkierron torjuntaa ja progressiivisemman verotuksen harkitsemista.

3. Kilpailukyvyn parantaminen

Innovaatiot ja T&K-investoinnit:

Investoiminen tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovaatioiden tukeminen voi vahvistaa Suomen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

Yritysten toimintaympäristön parantaminen:

Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen, byrokratian vähentäminen ja liiketoimintaympäristön parantaminen voivat auttaa yrityksiä menestymään ja kasvattamaan vientiä.

4. Väestörakenteen muutoksen hallinta

Maahanmuuttopolitiikka:

Työikäisten väestön määrän lisääminen esimerkiksi kohdennetun maahanmuuttopolitiikan kautta voi auttaa lievittämään ikääntymisestä johtuvia taloudellisia paineita.

Eläkejärjestelmän uudistaminen:

Eläkejärjestelmän kestävyys on tärkeää pitkällä aikavälillä, joten eläkeiän nostaminen ja eläkemaksujen tarkastelu voivat olla tarpeen.

5. Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä

Vihreät investoinnit:

Panostaminen vihreään teknologiaan ja kestäviin energiamuotoihin voi luoda uusia työpaikkoja ja vahvistaa Suomen talouden kasvua pitkällä aikavälillä.

Hiilineutraaliustavoitteet:

Edistäminen siirtymisessä kohti hiilineutraalia taloutta voi lisätä talouden kestävyyttä ja houkutella kansainvälisiä investointeja.

6. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen

Digitalisaatio kaikilla aloilla:

Digitalisaation edistäminen julkisella ja yksityisellä sektorilla voi parantaa tehokkuutta, lisätä tuottavuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Teknologinen osaaminen:

Kannustaminen teknologiseen koulutukseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen voi vahvistaa talouden kasvupotentiaalia.

Yhteenveto

Suomen talousongelmien ratkaiseminen vaatii monipuolista lähestymistapaa ja useiden samanaikaisten toimenpiteiden toteuttamista.

Tärkeää on löytää tasapaino lyhyen aikavälin talouden elvyttämisen ja pitkän aikavälin kestävän kasvun välillä.

Päätöksenteko tulee perustua tutkittuun tietoon, ja siinä tulee ottaa huomioon sekä taloudelliset että sosiaaliset vaikutukset.

Tekoäly (Chat GPT 28.8.2024) ei veloittanut tästä mitään konsulttipalkkiota.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä julkaisi kesäkuussa Porin SuomiAreenassa uuden teknologiaohjelman.

– Keskeinen haaste on, miten tekoälystä saadaan “tukiälyä”, joka parantaa ja tehostaa inhimillistä työtä sen korvaamisen sijaan, kansanedustaja Minja Koskela sanoi uutta teknologiaohjelmaa julkistettaessa.

Mukana Raatihuoneenpuiston lavalla olivat myös kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen ja tekoälypolitiikan tutkija Leevi Saari.