Pertti Salo: Kuntien pitää yhtiöittää sotekiinteistönsä

Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli 17.9. Säkylän tarjousta antaa ilmaiseksi hyvinvointialueen käyttöön tilat, jotta palvelut säilyisivät kunnassa. Säkylän tarjous torpattiin sillä perusteella, että kunta ei ole yhtiöittänyt sotekiinteistöjään.

Mediassa liikkui asiasta virheellisiä tietoja ja väitettiin, että jokin EU-laki kieltää kuntaa antamasta tiloja ilmaiseksi hyvinvointialueelle. Se ei pidä paikkaansa, vaan kyse on yhtiöittämisestä eli kuntien ja hyvinvointialueen tilojen käyttöön liittyvästä osakeyhtiölaista, joka tulee voimaan virallisesti vuoden 2026 alussa.

Asiasta on edelleen virheellisiä käsityksiä aluevaltuutettujen ja kunnanvaltuutettujen keskuudessa ja tiedonsaanti asiasta on ollut puutteellista, vaikka kyseessä on hyvin keskeinen asia.

Yhtiöittäminen täytyy tehdä kaikissa kunnissa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Sote-kiinteistöt ovat valtaosin edelleen kuntien omistuksessa, ja soteuudistuksessa määritellyn siirtymäajan mukaisesti kunnat toimivat hyvinvointialueiden vuokranantajina vielä ainakin vuoden 2025 loppuun, ja vuoden 2026, jos optiovuosi siirtymästä hyödynnetään.

Siirtymäajan jälkeen kunnat eivät voi enää jatkaa nykymallilla. Siihen mennessä kiinteistömassa pitää siirtää toiseen käyttöön, myydä tai yhtiöittää, jos kunta haluaa jatkaa tilojen vuokraamista hyvinvointialueille.

Kiinteistöjä on merkittävä määrä, ja siirtymäaika on kaikille Suomen hyvinvointialueille sama, joten jokaisen kunnan on ratkaistava asia suuntaan tai toiseen ensi vuoden loppuun mennessä.

Hyvinvointialueiden rahoitus ei riitä nykyisen laajuisen toiminnan jatkamiseen, ja alueet joutuvat joka tapauksessa tarkastelemaan kriittisesti nykyistä palveluverkkoaan.

Jokaisen sotekiinteistön tarve joutuu todennäköisesti kriittisen tarkastelun alle.

Tilatarvekartoitus koskee terveyskeskuksia ja muita sote-kiinteistöjä. Hyvinvointialueiden näkökulmasta vaihtoehtoina on

• a) ostaa kiinteistöt kunnilta,
• b) siirtää toiminta muualle, jolloin kiinteistö vastuineen jää kunnalle,
• c) jatkaa kunnan vuokralaisena, jos kunta yhtiöittää vuokraustoiminnan tai
• d) jatkaa tiloissa vuokralaisena, vaikka vuokranantajana toimii esimerkiksi kiinteistösijoittaja kunnan sijaan.

Vaihtoehto c) vaatii, että kunta päättäisi yhtiöittää vuokraustoiminnan ja siirtyä kiinteistövuokrausmarkkinalle. Silloin kunta siis omistaisi kiinteistöjä, joissa olisi täysin oman toiminnan ulkopuolista toimintaa, ja tämän mahdollistaminen vaatii yhtiömuotoisen rakenteen.

Haastavaksi asian tekee, että kunnilla on varsin vähän kokemusta tällaisesta yhtiöittämisestä ja aikaa on vain ensi vuoden loppuun.

Hyvinvointialueen työntekijöille tämä varmasti aiheuttaa huolta ja epävarmuutta, koska ei voi tietää, missä kiinteistössä jatkossa työskentelee.

Pertti Salo

FM, yrittäjä ja opettaja

Eurajoki