Susanne Ekroth: Kun ei rahat riitä eikä aika

Satakunnan hyvinvointialue on joutunut valtion tiiviimpään ohjaukseen, eräänlaiseen klinikkaopetukseen. Syynä ovat alueen väestö- ja talousongelmat, alijäämät ja riittämätön rahoitus.

Hyvinvointialueen alijäämä on karannut lähes 90 miljoonaan euroon. Vielä viime syksynä se arvioitiin noin 50 miljoonaksi euroksi.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) uhkaa Satakuntaa sen itsehallintoa rajoittavalla arviointimenettelyllä, jos tilanne ei parane. Järeimpänä keinona kummittelee yhdistäminen toiseen alueeseen.

Sakset, höylä ja jalkapuu

Satakunnan hyvinvointialueen johto aikoo lepytellä valtiota esittämällä luottamushenkilöiden päätettäväksi mm.

• palvelumaksujen korottamista,
• puhelinvastaanottojen muuttumista maksulliseksi,
• kehitysvammaisten työosuusrahan poistamista
• omaishoidon maksujen vähentämistä sekä
• uusien yt-neuvottelujen aloittamista, koska hoitotakuu pitenee ja hoitajamitoitus pienenee.

Lisäksi toimiviksi todetut hammashoidon Halssi- ja Kehrä-vastaantotot Raumalla ja Porissa lopetetaan huhtikuun alkuun mennessä. Tämä satakuntalainen jobinposti noteerattiin myös Helsingin Sanomissa.

Säästöjä seulotaan myös työterveyshuollosta ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvistä eduista.

Valtiovarainministeriön viesti on, ettei tarkkailulistalle joutuminen ole HVA:lle mikään rangaistus.

Hyvinvointialueen jäseniä hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhilan listaamat säästökeinot rankovat raskaasti, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia satakuntalaisia.

Rahoitusmalli ei toimi

Heikkojen luokalla istuvat myös Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Itä-Uusimaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueet, mutta se ei satakuntalaisia lohduta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki keväällä valtiolta lisärahoitusta. Se pyysi 74 miljoonaa euroa tälle vuodelle ja 74 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Hyvinvointialue teetti rahoitusmallista selvityksen. Aalto-yliopiston professori Teemu Malmin mukaan hyvinvointialue saa vuosittain rahoitusta 60–85 miljoonaa euroa liian vähän. Valtio ei kuitenkaan heltynyt.

Rahoitusmallin viat myönnettiin, mutta silti myös Vantaan ja Keravan HVA istutettiin tarkkailuryhmään.

Hyvinvointialueiden alustavia kehityskeskusteluja on tarkoitus käydä jo pikkujouluaikaan, marras- joulukuussa. Perusteellisemman neuvonpidon aika on tammi-maaliskuussa, juuri kunta- ja aluevaalien alla.

Kova kovaa vastaan

Kirjoitin Vasenvoimaan maaliskuussa mielipidekirjoituksen ”Jos ei sotesta tule housuja, riittääkö meille tuluskukkaro?”

Siteerasin Polemiikki-lehden juttua, jossa Etelä-Karjalan HVA:n johtaja Sally Leskinen kertoi, ettei alueella aiota lakkauttaa yhtään terveysasemaa.

– Meillä jokaisessa kunnassa säilyy toimipiste, hän sanoi.

Lokakuussa Etelä-Karjala ja Sally Leskinen ovat jälleen otsikoissa.

Teettämänsä talousselvityksen mukaan hyvinvointialue ei pysty toteuttamaan vaadittavia säästöjä vaaditussa ajassa ilman, että potilaiden lakisääteiset palvelut vaarantuvat.

On mahdollista tehdä vaaditut säästöt, mutta siihen tarvitaan kaksi vuotta lisäaikaa. Konsultin tekemästä selvityksestä käy myös ilmi, että

hyvinvointialueiden on ylipäänsä vaikea säästää vaaditussa aikataulussa rikkomatta lakia.

Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja vaatii muutosta lakiin, joka ohjaa hyvinvointialueiden rahoitusta. Sekä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) että pääministeri Petteri Orpo (kok.) ovat saaneet postia.

Sally Leskinen esittää ministereille kahta vaihtoehtoa. Toinen on kahden vuoden lisäaika alijäämän kattamiseen. Voimassa oleva deadline on vuoden 2026 loppuun mennessä. Toinen vaihtoehto olisi ennakoiva arviointimenettely, johon kuuluisi vastaava aikalisä.

Lääkäritaustainen hyvinvointialuejohtaja on myös uhannut irtisanoutua virastaan. Ilman lisäaikaa edessä ovat rajut irtisanomiset ja muun muassa vammaisten asumispalvelujen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen romahdus. Niitä hän ei halua olla viemässä läpi.

– Olen tullut tekemään tänne eteläkarjalaisten eteen työtä ja olen luvannut tehdä sen hyvin ja vastuullisesti.

Sally Leskinen Ylen haastattelussa.

Saa nähdä, miten Etelä-Karjalan hyvinvointialueen käy, mutta yrittämisen puutteesta ei sen johtoa voi moittia.

Miten käy Satakunnan hyvinvointialueen?

Vain yksi asia on varma, hyvinvointialueellamme on täysin erilainen johto.

Alueen luottamushenkilöiden toivon löytävän sisäisen leijonamielensä ja voittavan epäonnistumisen pelkonsa. Ei anneta yhteisen laivan upota.

Susanne Ekroth

Vasenvoiman vastaava toimittaja

Rauma