Jouni Jussinniemi: Koh­tuul­li­nen pal­kan­ko­ro­tus auttaa turvaamaan elivoimaisen talouden

Viime vuosina työmarkkinat ovat kokeneet suuria muutoksia, jotka ovat asettaneet työntekijät aiempaa epävarmempaan asemaan. Palkat ovat pysyneet paikallaan, elinkustannukset ovat nousseet ja monien työntekijöiden ostovoima on romahtanut inflaation vuoksi.

Nyt enemmän kuin koskaan on tarpeen puolustaa työntekijöiden toimeentuloa, oikeuksia ja vaatia reiluja ehtoja työmarkkinoilla.

Teollisuusliiton vaatimus 10 prosentin palkankorotuksesta on täysin perusteltu. Työntekijöiden ansiot eivät ole pysyneet elinkustannusten kehityksen perässä. Tämä tarkoittaa, että monille arki on kallistunut huomattavasti ilman vastaavaa tulotason nousua. Työntekijöiden ostovoiman heikentyminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan – kun perheillä on vähemmän rahaa kulutukseen, myös yritykset ja palvelut kärsivät.

Kohtuullinen palkankorotus on askel kohti taloudellista oikeudenmukaisuutta.

Jouni Jussinniemi

Kohtuullinen palkankorotus, kuten Teollisuusliiton esittämä 10 prosenttia, on askel kohti taloudellista oikeudenmukaisuutta ja auttaa turvaamaan elinvoimaisen talouden.

Työlainsäädännön heikennyksillä, kuten irtisanomissuojan heikentäminen ja lomautusilmoitusajan lyhentäminen, ajetaan työntekijät ahtaalle, epävarmuus leivästä ja lämmöstä kalvaa luita.

Työntekijöiden on voitava luottaa työpaikkansa vakauteen ja siihen, että irtisanomisia ei tehdä kevein perustein. Epävarmuus ei palvele työnantajiakaan, sillä turvattomassa tilanteessa työntekijöiden motivaatio ja työhyvinvointi kärsivät. Työelämän laadun takaaminen ja turvallisten työehtojen noudattaminen hyödyttävät koko työyhteisöä.

Työntekijöiden hyvinvointi on jokaisen vastuullisen yhteiskunnan perusta.

Suomessa kehitys menee kohti 1900-luvun alkua, jolloin työväkeä kohdeltiin todella rumasti. Osa työmarkkinoiden vakauteen kajoavasta lainsäädännöstä voi olla EU-lainsäädännön ja ILO:n sopimusten vastaisia, mutta niin vain hallitus niitä hikipäässä ajaa.

Heikennysten vastapainoksi ei ole tulossa mitään vaatimuksia tai velvoitteita työnantajille? Tähän voisi vastata, että eihän Orpo–Purran hallitus nyt omistajan kättä pure.

Reilut ja turvalliset työehdot ovat jokaisen työntekijän perusoikeus, eikä niitä pidä murentaa taloudellisin tai poliittisin lyhytnäköisin perustein. Ammattiliittojen pyrkimykset puolustaa ja parantaa työehtoja ovat kriittisiä oikeudenmukaisen työelämän turvaamiseksi. Kun työntekijät voivat hyvin, he myös tuottavat paremmin ja ovat sitoutuneempia työhönsä.

Työntekijöiden vaatimukset kohtuullisesta palkasta ja vakaista työehdoista ovat perusoikeuksia.

Työelämän kehitys heijastaa aina laajempaa yhteiskunnallista tilaa ja tulevaisuutta. Isossa kuvassa työntekijälle on annettu vain numeron sija Excel-taulukossa. Tämän takia tarvitaan Teollisuusliiton ja muiden ammattiliittojen esittämiä tavoitteita, jotka edustavat vaatimusta inhimillisestä ja kestävästä työelämästä, jossa jokainen työntekijä kokee olevansa arvokas – ja ihmisen elämälläkin on oikea arvo, ei pelkkä instrumentaalinen arvo, joka voidaan korvata.

Vain yhteisillä ponnisteluilla voimme luoda työelämän, jossa sekä työnantaja että työntekijä kokevat olevansa tasapainoisessa ja oikeudenmukaisessa suhteessa. Työntekijöiden vaatimukset kohtuullisesta palkasta ja vakaista työehdoista eivät ole liiallisia – ne ovat perusoikeuksia, joita meidän on pidettävä tärkeinä.

Jouni Jussinniemi

Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja

pääluottamusmies,

Pyhäjärvi

Mielipidekirjoitus on julkaistu myös Kalevassa 19.11.2024