Eekruut: Ei anneta pois itsenäisyyttä eikä sen juhlapäivää

Grundtrömin Tuomo muisteli itsenäisyyspäivän kolumnissaan vaihtoehtoisia päivämääriä joulukuun kuudennelle.

Laittamatta historian tarjoamia mahdollisuuksia tärkeysjärjestykseen, heinäkuinen päivämäärä tuntuu näin joulukuun koleudessa erittäin houkuttelevalta.

Jos juhlapäiväksi olisi valittu 18. heinäkuuta, itsenäisyyttä päästäisiin juhlistamaan kesähepenissä. Ohjelmassa saattaisi olla perhepiknik puistossa ja tikan- tai kyykänheittoa, eikä kulkueissa ja mielenosoituksissa tulisi vilu.

Joulukuussa nyt kuitenkin juhlitaan ja perinteisin menoin, johon kuuluvat mm.

Seppeleenlaskut sankarihaudoille

Tämä on universaali tapa, ei siis mitään erityisen suomalaista. Sodissa kaatuneita muistetaan meillä vuoden mittaan monina muinakin juhlapäivinä.

Puolustusvoimilla on myös oma juhlapäivänsä kesäkuussa, sodissa kaatuneilla toukokuussa, joten ehkä itsenäisyyspäivän kranssit eivät ole ihan välttämättömiä. Tämä on siis vain kirjoittajan mielipide.

Kaksi kynttilää ikkunalla

Tästä ei aina pääse itse päättämään, mutta ainakaan elävillä kynttilöillä tämä tapa ei ole kovin paloturvallinen.

Joskus kauan sitten kynttilät olivat merkki, joka jakoi kansaa. Kirjoittaja välttää tätä juhlatapaa juuri sen arvolatauksen ja perhehistorian takia.

Tuntematon sotilas -elokuvan Edvin Laineen ohjaamana

Tämä on vahvasti makuasia. Sotaelokuvasta kuitenkin on kyse, olipa kyseessä klassikko tai Aku Louhimiehen vuoden 2017 versio.

Väinö Linnan romaani julkaistiin 70 vuotta sitten. Sitä juhlistettiin lukumaratonilla, joka oli myös tempaus lukemisen puolesta.

Vuosien varrella Tuntemattomasta sotilaasta on tullut erityisesti suomalaisten miesten isänmaallisuuden ainesosa, vaikka on teos varmasti naistenkin käsissä kulunut.

Tietyissä sukupolvissa Tuntematon saattaa olla ainoa kaunokirjallinen teos, joka on tullut luetuksi useampaan kertaa. Sitä ainakin keski-ikäiset ja sitä iäkkäämmät suomalaiset myös osaavat siteerata.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto eli Linnan juhlat

Nämä pukujuhlat ovat yhdistelmä pohjoismaista demokratiaa ja aikuisten prinsessaleikkejä. Kättelyvirrasta etsitään tuttuja ja ehkä myös odotetaan jotain odottamatonta. Yleensä odotus palkitaan.

Kutsu juhliin lähetetään vain harvoille, mutta kotisohvilla sitä katsovat lähes kaikki. Viime vuonna tv-lähetys tavoitti yli kolme miljoonaa katsojaa.

Vasemmistolainen itsenäisyyspäivä

Perinteisesti vasemmistolaiseen ajatteluun kuuluu rauhanaate. Sen takia maamme sotahistoriaan keskittyvät seremoniat tuntuvat vierailta. Suomen itsenäisyys on myös työväenliikkeen ja muidenkin kansanliikkeiden kamppailun tulosta, ei vain sotasaavutus.

Moderniin suomalaisuuteen kuuluu kansainvälisyys ja moniarvoisuus. Siksi itsenäisyyspäivä sopii hyvin myös rasismin ja fasismin vastustamiseen mielenosoituksissa ja kulkueissa.

Isänmaallisuus ja sen symbolit – siniristilippu ja leijonavaakuna – kuuluvat meille kaikille suomalaisille. Ei anneta minkään aatteen, etenkään oikeistonationalistisen, ottaa niitä omien arvojensa symboleiksi.

On monta tapaa olla suomalainen, mutta myös monta tapaa tulla suomalaiseksi.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Kirjoittaja on Vasenvoiman vastaava toimittaja ja Satakunnan vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja.