Vasemmisto tinkimättä luontoarvojen puolesta Raumalla

Rauman valtuusto ei lämmennyt palautusesitykselle. Äänestyksessä se sai vain vasemmistoliiton ja vihreiden valtuutettujen kannatuksen luvuin 38–5.

Luontoa ei kuitenkaan jätetty pulaan. Ratkaisuksi löytyi suunnitelma B eli valtuutettu Heidi Viljasen (sd.) ponsi.

Hän esitti, että Rauman kestävän kehityksen ohjelmaan tehdään ensi vuoden aikana tarvittavat tavoitteet ja toimenpiteet luontokadon pysäyttämiseksi.

Toimenpidealoite sai 40 valtuutetun kannatuksen. Toista mieltä ohjelmaan tehtävästä lisäyksestä olivat vain kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) sekä valtuutetut Jari Laihonen (sd.) ja Lasse Sulo (sd.).

Vasenvoima julkaisee valtuutettu Susanna Ruposen puheenvuoron lyhentämättömänä:

”Rauman kestävän kehityksen ohjelma linjaa kaupungin tulevaisuuden kestävyyspolut. Se on tärkeä askel, mutta samalla se paljastaa, miten paljon työtä meillä vielä on edessämme.

Ohjelmassa on paljon sellaista, mistä voimme olla ylpeitä. Esimerkiksi sen tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi, elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja asukkaiden osallisuuden vahvistamiseksi osoittavat, että Rauma haluaa olla edelläkävijä kestävän kehityksen edistämisessä. Erityisesti ohjelman kattava valmisteluprosessi, jossa asukkaat ja sidosryhmät on otettu mukaan, ansaitsee kiitosta.

Vaikka ohjelmassa on paljon hyvää, meidän on tarkasteltava sitä myös kriittisesti. Tämä ohjelma ei vielä vastaa siihen kiireellisyyteen, jonka ilmastokriisi ja luontokato meille asettavat.

Meidän on katsottava peiliin ja kysyttävä, teemmekö tarpeeksi – ja olemmeko valmiita tekemään sen, mikä on välttämätöntä.

Yksi keskeinen näkökulma, jonka koen jääneen liian vähälle huomiolle, on luonnon monimuotoisuus ja luontokadon ehkäisy.

Luontokato on yksi aikamme suurimmista kriiseistä, ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle ilmastonmuutoksen ulkopuolelle. Monimuotoinen luonto ylläpitää elämän perusedellytyksiä – puhdasta vettä, ravintoa ja ilmastonsäätelyä. Jos menemme tässä asiassa harhaan, vaarannamme niin ihmisten hyvinvoinnin kuin taloudenkin perustan.

Ohjelma tunnistaa luontokadon merkityksen, mutta valitettavasti se ei nouse yhtä vahvasti esille kuin ilmastonmuutoksen hillintä tai elinvoimaisuuden kehittäminen.

Luontokatoa ei esimerkiksi ole nostettu yhdeksi ohjelman neljästä primääristä keinosta. Tämä on selkeä puute.

Ohjelman tavoitteet ja kieli ovat monin paikoin hyvin kunnianhimoisia, mutta samalla on tärkeää, että puheet muuttuvat teoiksi. Jos puhumme kestävästä kehityksestä, mutta samalla esimerkiksi vihreän siirtymän nimissä kaadamme metsiä tai rakennamme infrastruktuuria, joka heikentää alueemme hiilinieluja, vaarana on, että meitä syytetään viherpesusta. Emme voi hyväksyä sitä, että sanomme toimivamme kestävyyden puolesta, mutta käytännössä heikennämme luonnonvarojen tilaa.

Hiilinielujen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Metsät ovat yksi tehokkaimmista tavoista sitoa hiilidioksidia ilmakehästä, ja samalla ne tukevat luonnon monimuotoisuutta. Jos vihreän siirtymän hankkeiden tieltä kaadetaan metsiä, on varmistettava, että niiden kokonaismäärä ei radikaalisti vähene. Tämä tarkoittaa esimerkiksi menetetyn metsän ennallistamista tai uuden metsän istuttamista toisaalle.

Toinen keskeinen näkökulma on resurssiviisaus, joka tarkoittaa luonnonvarojen kestävää ja harkittua käyttöä siten, että minimoimme ympäristövaikutukset ja maksimoimme taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt.

Luonnonvarojen, kuten kallion ja maa-ainesten, käyttöä ei tule nähdä kertakäyttöisenä prosessina. Kaupunkimme rakennusprojekteissa ja infra-hankkeissa tämä tarkoittaa, että olemassa olevia materiaaleja, kuten purkujätettä, kaivumaata ja kiviainesta, hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti uudelleen uusien raaka-aineiden sijaan.

Resurssiviisaus ei rajoitu pelkästään rakennusmateriaaleihin, vaan se on ulotettava laajemmin kaupungin kaikkiin toimintoihin ja toimintaperiaatteisiin. Kierrätys, uusiokäyttö ja materiaalien arvon säilyttäminen kaikissa prosesseissa vähentävät luonnonvarojen tarvetta ja tukevat samalla alueemme elinkeinoelämää esimerkiksi kiertotalousratkaisuihin erikoistuneiden yritysten muodossa. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan säästä ympäristöä, vaan myös vahvistaa paikallistaloutta ja lisää Rauman kilpailukykyä kestävyyden edelläkävijänä.

Resurssiviisauden periaatteiden omaksuminen tukee ohjelmassa mainittuja tavoitteita, kuten kestävän teollisuuden ja vihreän siirtymän edistämistä. Se myös auttaa vähentämään luonnonvarojen ylikulutusta, mikä on yksi merkittävä luontokadon aiheuttaja. Kun materiaalit kiertävät tehokkaasti ja rakentamisessa hyödynnetään jo olemassa olevia resursseja, vähennämme samalla hiilijalanjälkeämme ja tuemme kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Resurssiviisaus on avain siihen, että voimme vastata kasvavaan kysyntään tinkimättä luonnon kantokyvystä.

Luontokato ja ilmastonmuutos ovat niin tiiviisti toisiinsa kietoutuneita, että niiden käsittely erillisinä ei ole enää nykypäivää.

Ehdotan, että ohjelmassa luontokadon ehkäiseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kytketään osaksi ”Ilmastoviisaan kaupungin” teemaa. Tämä mahdollistaisi teeman huomioimisen ilman, että ohjelmaa olisi tarpeen laajentaa uudella otsikolla. Luontokadon hillitseminen tukee paitsi ilmastotavoitteiden saavuttamista myös kaupungin elinvoimaisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamista.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, ohjelmassa on monia vahvuuksia, mutta tämä teema kaipaa mielestäni tarkempaa ja syvempää käsittelyä.

Ehdotan, että palautamme ohjelman uudelleen valmisteluun siltä osin, että luonnon monimuotoisuuden suojelu ja luontokadon ehkäisy tuodaan siihen vahvemmin mukaan. Tämä tarkoittaa tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittarien selkeyttämistä, mutta myös sitä, että luontokato yhdistetään vahvemmin ohjelman muihin osa-alueisiin, kuten ilmastoviisaan kaupungin tavoitteisiin.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia ohjelman valmistelijoita ja sen eteen työskennelleitä. Meillä on nyt käsissämme perusta, jonka päälle voimme rakentaa entistä kunnianhimoisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Tehdään se, ja luonto, kaupunkilaiset ja tulevat sukupolvet kiittävät meitä.”

Rauman kaupunginvaltuuston istuntoa oli juttua kirjoitettaessa katsottu 73 kertaa. Live-striimausta oli katsonut yhdeksän raumalaista. Esityslista liitteineen löytyy kaupungin kotisivulta.