Pertti Salo: Suomen metsät hakattiin päästölähteiksi

Vuonna 2018 Suomen metsistä vietiin pois puuta enemmän kuin koskaan ennen. Hakkuut olivat ennätystasolla. Sen jälkeiset ennätysvuodet osuvat kaikki 2020-luvulle.

Metsähallitus ja metsänomistajat eivät ole ymmärtäneet, mitä metsissä tapahtuu ja metsäteollisuus väittää, että asia korjataan vain metsien kasvua voimistamalla, vaikka rajut hakkuut osoittavat aivan muuta.

Pikagallup paikallisten metsänomistajien keskuudessa osoitti, että asiaa ei ymmärretä ja metsänhoitoon liittyviä ohjeita ei noudateta.

Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteiksi useista syistä, jotka liittyvät metsien hoitoon, hakkuumääriin ja ilmastonmuutokseen:

1. Lisääntyneet hakkuut: Metsien hakkuut ovat lisääntyneet rajusti viime vuosina, mikä vähentää metsien kykyä sitoa hiilidioksidia. Hakkuiden jälkeen metsien biomassan määrä pienenee, mikä vähentää niiden hiilensidontakykyä.
2. Metsänhoidon käytännöt: Tietyt metsänhoidon käytännöt, kuten avohakkuut ja maanmuokkaus, voivat lisätä hiilidioksidipäästöjä. Maanmuokkauksessa maaperän hiilivarastot voivat vapautua ilmakehään.
3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset: Ilmastonmuutos voi vaikuttaa metsien hiilensidontakykyyn. Esimerkiksi kuivuus, lisääntyneet myrskyt ja tuholaisinfektiot voivat heikentää metsien kasvua ja terveyttä, mikä voi vähentää niiden kykyä sitoa hiiltä.
4. Maaperän hiilipäästöt: Metsämaaperä voi päästää enemmän hiilidioksidia, jos maaperän hiilivarastoja häiritään esimerkiksi hakkuissa tai maanmuokkauksessa. Tämä voi tapahtua erityisesti turvemailla, joissa maaperään on varastoitunut runsaasti hiiltä.
5. Metsien ikärakenne: Jos metsät ovat nuoria tai uudistettuja hakkuiden jälkeen, niiden hiilensidontakyky voi olla heikompi verrattuna vanhempiin metsiin, jotka sitovat enemmän hiiltä.

Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, että Suomen metsät ovat siirtyneet toimimaan hiilinieluista päästölähteiksi. Tilanne korostaa tarvetta harkita metsien hoitoa ja käyttöä kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Puheet Suomesta metsänhoidon mallimaana eivät pidä paikkansa. Suomi on muuttunut metsänhoidon takapajulaksi ja retuperäksi.

Metsien kestävä kehitys tarkoittaa metsien hoitoa ja käyttöä siten, että ne säilyvät elinvoimaisina ja tuottavina sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Se pitää sisällään ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat, jotka tukevat metsien pitkäaikaista hyvinvointia ja monimuotoisuutta.

Keskeiset periaatteet:

1. Ekologinen kestävyys: Metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, maaperän ja vesistöjen suojeleminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen.
2. Taloudellinen kestävyys: Metsien resurssien hyödyntäminen niin, että ne tuottavat taloudellista hyötyä ilman, että niiden tuleva käyttö vaarantuu.
3. Sosiaalinen kestävyys: Metsien merkityksen huomioiminen paikallisille yhteisöille ja alkuperäiskansoille, mukaan lukien kulttuuriset ja virkistysarvot.

Kestävä metsien käyttö edellyttää tasapainoa puuntuotannon, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän välillä.

Pertti Salo

FM, yrittäjä ja opettaja

Kunta- ja aluevaaliehdokas

Eurajoki

LÄHTEET:

Hakkuita on kasvattanut se, että sellun valmistukseen puuta tarvitaan enemmän kuin paperin tuotantoon – Satakunnan Kansa

Tekoäly ChatGPT