• Pääkirjoitus

Ryhmäpäätösten aika on ohi – miten on aatteen laita

Porin kaupunginvaltuusto päätti myydä vajaan puolikkaan Pori Energiaa ruotsalalaiselle Polhem Infra -yhtiölle.

Äänestystulos oli varsin tyrmistyttävä vasemmistopuolueiden kannalta. Molemmissa ryhmissä äänestettiin puolesta ja vastaan tiedon, järjen, omantunnon sekä melko yllättävienkin perustelujen pohjalta.

Mikäli vasemmistoliiton ja SDP:n valtuutetut olisivat olleet täysin yksimielisiä kaupungin energiayhtiön säilyttämisestä yhtenä kappaleena, äänet olisivat riittäneet siihen päätökseen.

SDP ilmoitti tehneensä ryhmäpäätöksen kielteisestä kannasta myymiseen. Sen ilmoitti valtuustoryhmän uusi puheenjohtaja.

Demariaitaus kuitenkin petti keskustelun aikana ja myös äänestyksessä. Viisi demarivaltuutettua äänesti osamyynnin puolesta.

Vasemmistoliitolla vastaavaa ryhmäkuria ei ole, mutta Porin kunnallisjärjestö linjasi jo lokakuussa ylimääräisessä kokouksessaan olevansa osamyyntiä vastaan. Kolme kahdeksasta vasemmistoliiton valtuutetusta äänesti oman linjansa mukaan.

Maanantaina, puhemaratonin jälkeen, äänestystulos oli 37 ääntä kaupunginhallituksen pohjaesityksen puolesta ja 22 ääntä Niko Viinamäen (kesk. ex-ps ja ex-liik.) hylkäysesityksen välillä.

Hylkäysesityksen ensimmäinen kannattaja oli SDP:n Neea Kähkönen. Seuraavana oli vasemmistoliiton Jaakko Jäntti.

Valtuusto keskusteli kolme tuntia ennen äänestystä. Lähes kaikki ilmoittivat etukäteen, miten he tulisivat äänestämään.

Myynnin kannattajat arvostelivat vastustajia peruutuspeiliin katsojiksi. Väite ei ollut täysin perätön, sillä Porin teollista historiaa käytiin melko yksityiskohtaisesti läpi.

Vasemmistoliiton Antero Kivelä ihmetteli rehevässä puheenvuorossaan, eikö Porissa vanhoista huonoista päätöksisä ole opittu mitään.

– Miättikää ny viä.

Antero Kivelä (vas.)

Kaupunginjohtaja Lauri Innan visioon ihastuneet suuntasivat puheenvuoroissaan eteenpäin, liikoja sivuilleen vilkuilematta. Pori Energian osakaupan uskotaan katkaisevan Porin syöksykierteen.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Raisa Ranta kirjoitti Facebook-sivullaan hyvissä ajoin ennen äänestystä:

”Kauppa olisi kaikkien taloudellisten laskelmien perusteella ylivoimaisesti paras vaihtoehto ja se nostaisi kaupungin talouden ahdingosta pysyvästi kestävälle uralle mahdollistaen porilaisille paremmat palvelut ja investoinnit nykyisen jatkuvan leikkauslinjan sijaan.”

Raisa Ranta (vas.)

Raisa Ranta ilmoitti jo edellisellä viikolla seuraavansa kevään vaaleja tällä kertaa vaalilautakunnasta käsin.

Osamyynnin puolesta äänestivät myös kaupunginhallituksen jäsen Milka Tommila sekä valtuutettu Jani-Petteri Pajukoski.

Kokoomuksen ryhmä oli ainoa, joka säilyi äänestyksessä ehjänä (Christa Lahdon yhden naisen ryhmää lukuunottamatta). Se ei yllätä, sillä liiketoimi noudatti pitkälti kokoomuksen nuotteja.

Tunteet olivat kuitenkin kuumina. Kokoomuslaisten puheenvuoroissa syytettiin eri mieltä olevia valtuutettuja mm. väärän tiedon levittämisestä sekä oman vaalityön tekemisestä. Sanomaa toisti myös vihreiden ryhmänjohtaja.

Demareiden ryhmässä painokkaasti myyntiä vastustanut Krista Kiuru ei ollut vakuuttunut, että ruotsalaisyritys toisi Poriin sellaista osaamista, jota siellä ei jo ole. Rahastoinnin laskelmiakin hän kertoi epäilevänsä.

Valtuutettu Jaakko Jäntti muisteli perussuomalaisten viime vaalien ohjelmaa, jossa puolue vastusti kriittisen julkisen infran myyntiä. Sama lause toistuu uudessakin vaaliohjelmassa.

Tämä ei estänyt kuutta persua yhdeksästä äänestämään Pori Energian 49 prosentin vähemmistöosuuden myynnin puolesta.

Säilyykö yhtiö silti julkisessa omistuksessa, jos Porin kaupungille jää 51 prosenttia? Se on vahvasti tulkinnanvarainen asia.

Joka tapauksessa vajaan puolikkaan omistajana ruotsalainen omistaja Polhem Infra ei ole äänetön yhtiökumppani. Sen mielipide on otettava huomioon kaikkia päätöksiä tehtäessä, ja yhtiön tuotoista se ottaa oman osuutensa.

Kaupan seuraukset voivat olla arvaamattomat, mutta moni valtuutettu ilmoitti olevansa valmis ottamaan sen riskin.

Kuntapolitiikka on muuttunut. Aika on ajanut ryhmäpäätösten ohi. Luottamushenkilöt eivät enää koe olevansa tietyn puolueen ja sen ohjelman toteuttajia.

Vaikuttaa siltä, että valtuutetut katsovat olevansa yksilöitä, jotka ovat pääasiassa vastuussa vain omille äänestäjilleen niistä lupauksista, joita vaalikampanjan aikana on annettu.

Kunnallisjärjestöt tai valtuustoryhmän enemmistöpäätökset eivät valtuutettuja enää pidättele.

Äänestyspäätös historiallisestikin merkittävien hankkeiden osalta muodostetaan itsenäisesti, valtuutetuille esitettyjen faktojen, omien mielikuvien tai karismaattisen virkamiehen visioiden pohjalta.

Onko niin, että aate kuuluu enää vappupuheisiin tai vasemmistolaisten omiin keskustelutilaisuuksiin?

Susanne Ekroth

vastaava toimittaja


EDIT 28.1. klo 16.05 korjattu kirjoitusvirheitä.