Pertti Salo: Osaajapulaan on syyt ja seuraukset

– Jo yli kaksikymmentä vuotta sitten oli selvästi näkyvissä, miten työelämä muuttuu, ja mitä taitoja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa.

Digitalisaatio ja mobiiliverkkojen mullistava vaikutus viestintään oli myös jo nähtävissä. Siihen ei kuitenkaan Satakunnassa satsattu riittävästi.

Monien koulutusmahdollisuuksien annettiin mennä, ja nyt yritetään paikata yli 20 vuoden aukkoa.

Terveydenhoitoalan koulutustarpeet alkoivat myös selvästi tulla ilmi, kun lääkäripula ja hoitajapula alkoi näkyä Satakunnassakin.

Kun osaajapulasta keskusteltiin muutamia vuosia sitten, hätäratkaisuna haettiin ulkomailta osaajia Aasiaa ja Afrikkaa myöten, ja oltiin valmiita järjestämään vaikka mitä poikkeuskoulutuksia.

Kansainvälinen koulutusyhteistyö korkeakoulujen välillä olisi ollut mahdollista jo 90-luvulla, mutta Satakunnassa keskityttiin vähemmän tärkeisiin asioihin, ja menetettiin tärkeitä mahdollisuuksia.

Kun olin mukana korkeakoulutoiminnassa, niin minulta kysyttiin monta kertaa eri Pohjoismaista sekä Englannista, Italiasta ja Kreikasta, että onko minulla kiinnostusta yhteistyöhön. Johtotasolla ei kuitenkaan ollut halua lähteä mukaan.

Hämmästyttävin oli erään johtotason edustajan kommentti. Hän kysyi, mitä lisäarvoa ammattikorkeakoululle toisi yliopistollinen arvosanaopetus.

Kaikesta huolimatta olin aloittamassa kansainvälistä koulutusyhteistyötä mm. Englantiin.

Ulkomaankauppaan liittyvää koulutusta Satakunnassa oli jo 90-luvulla, mutta sitä ei lähdetty kehittämään. Päinvastoin, alaan liittyviä koulutuksia lakkautettiin.

Mobiiliverkkoihin liittyvä 6G-verkkojen tutkimus- ja kehitystyö on nyt Oulun yliopistossa, vaikka siihen olisi ollut täydet mahdollisuudet myös Satakunnassa.

Ohjelmointikielten opetus on keskittynyt Helsinki-Tampere -linjalle, ja siellä ovat myös suurin osa sen alan työpaikoista.

Jos Satakuntaan halutaan oma yliopisto, se edellyttää aivan uudenlaista suhtautumista koulutukseen, ja halua yliopistotasoisten jatko-opintojen ja opinnäytetöiden ohjaukseen.

Kansainväliseen yhteistyöhön kuuluu mm. tutkimuksen, innovaatioiden ja tiedonvaihdon edistäminen eri tieteenalojen välillä.

Kansainvälinen verkosto pyrkii parantamaan opetusmenetelmiä ja opetustutkimusta. Siinä edistetään monitieteistä tutkimusta yhdessä kumppanien kanssa. Eri alojen asiantuntemusta yhdistämällä pystytään vastaaamaan globaaleihin ja yhteiskunnallisten haasteisiin kaikilla mittakaavoilla.

ERASMUS-ohjelma on ollut jo 1990-luvulta yliopistojen käytössä. FORTHEM on Euroopan komission rahoittama Eurooppalaiset yliopistot -verkosto, joka aloitti toimintansa vuonna 2019.

Talent Boost on kansallinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on lisätä Suomen vetovoimaa, sujuvoittaa kansainvälisten osaajien maahantuloa ja sopeutumista Suomeen, sekä tukea heidän työllistymistään osaamistaan vastaaviin tehtäviin.

Tässä on haastetta osaajakoulutuksen näkökulmasta Satakunnassa.

Pertti Salo

FM, yrittäjä ja opettaja

Kunta- ja aluevaaliehdokas

LÄHTEET

Kansainvälinen yhteistyö | Jyväskylän yliopisto