Teemu Laulajainen: Datakeskusten seitsemän kuolemansyntiä

1.

Tekoäly antaa rikollisuudelle lukemattomia uusia keinoja tehostaa toimintaansa. Petosten määrä ja laatu tulevat lisääntymään.

Tekoälyn ansiosta kielimuurit on helpommin ylitettävissä ja deepfake-videoilla ja äänenmuunnoksilla huijauksia voidaan kohdentaa erityisen tarkasti. Tätä edesauttaa ihmisistä tehdyt profiilit, joihin tietoa kerätään mitä erilaisimmilla puhelinsovelluksilla.

Käytännössä kaikki mitä netissä teet, profiloi sinua ja tietoja voidaan myydä eteenpäin hyväksikäytettäväksi.

Tekoäly voi auttaa luomaan taitavampia haittaohjelmia, tai vaikka digitaalista lapsipornomateriaalia. Samalla kun tekoälysovellukset tulevat yhä käyttäjäystävällisemmiksi ja ovat yhä useamman saatavilla, väärinkäyttö helpottuu.

Poliisilla tulee olemaan entistä vaikeampaa seuloa oikeat rikokset tekoälyn tuottamasta massasta. Tämä johtaa helposti rikosten ratkaisuprosenttien alenemiseen. Poliisien resurssien pienentyessä yhtälö saattaa eskaloitua oikean elämän rikosten kasvuna.

Datakeskuksien louhimat kryptovaluutat ovat suosittu tapa maksaa palkkamurhista, huumekaupoista ja sen sellaisista, sillä niitä ei voida jäljittää. Ainoastaan Bitcoin on poikkeus.

2.

Kryptovaluuttojen louhiminen ei auta maailmaa sen ongelmissa. Tämän bittimaailmassa tapahtuvan uhkapelimäisen valuutan louhimisen rahalliset hyödyt menevät muutamille harvoille sijoittajille.

Bittiraha lisää varallisuuden kasautumista harvoille ja sitä kautta maailman epätasa-arvoa. Kryptovaluuttojen olemassaolo pitää yllä kuvitelmaa, että elämä voisi jatkua yhtenä juhlimisena samalla, kun fyysiset elämisen edellytykset tulevat vastaan.

Jopa taloustieteilijät näkevät kryptovaluutat taakkana. Bittivaluuttojen louhinta tuottaa vuosittain ainakin 40 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Se on erityisen moraalitonta aikana, jona kasvihuonekaasupäästöt pitäisi saada laskuun nopeasti välttääksemme globaalin lämpenemisen katastrofaaliset seuraukset.

3.

Tekoälybuumi vaikeuttaa vihreää siirtymää. Suuryritykset joutuvat tekemään tyhjiä hiilineutraaliuslupauksia, jotta välttäisivät ympäristötietoisuuden aiheuttaman sosiaalisen paineen. Siksi tuuli- ja aurinkovoimaa halutaan rakentaa lisää. Mutta koska nämä eivät yksin riitä epäsäännöllisen tuottonsa ansiosta, on tarve käyttää muulla tavoin tuotettua sähköä. Yleensä se on fossiilisilla polttoaineilla tai biomassalla tuotettua päästöjä aiheuttavaa sähköä.

Esimerkiksi Haminassa laajentuva Googlen dataeskus käyttää maakaasulla tuotettua sähköä.

Jos tuuli- tai aurinkovoimalan sähkö menee datakeskuksille, se sama sähkö ei voi korvata jo olemassa olevaa fossiilienergian infrastruktuuria. Euroopan sähköntarpeen odotetaan kasvavan 160% vuoteen 2030 mennessä.

Datakeskusten omistajien puheet ylijäämäsähkön tai jäteveden käyttämisestä ovat harhauttamista.  Internetin käyttö tekoälyineen ja bitcoinien louhimisineen käytti vuonna 2022 maailman sähkönkulutuksesta noin 2% ja suunta on ylöspäin. Maailmassa on yli 8000 datakeskusta ja lisää ja suurempia tulee. Jokainen niistä vaatii sähköä non-stop ympäri vuoden. Tuuli- aurinkovoimalarakentaminen ei pysy vauhdissa edes mukana. Maailmalla on myös esimerkkejä siitä, että hiilivoimaloita ei ole voitu sulkea datakeskusken takia.

Google, Amazon ja Microsoft ratkaisevat tätä energiaongelmaa omilla pienydinvoimalasuunnitelmillaan. Sikäli parempi vaihtoehto, mutta kaikki päästöttömän energian lisärakentaminen tulisi kohdistaa fossiilisista irtipääsemiseen.

Niin kutsutulla vihreällä siirtymällä ei muutenkaan mene kovin hyvin. Fossiilisten käyttö ei ole vähentynyt kuin joissain hyvinvointivaltioissa ja sielläkin minimaalisen vähän. Ulkoistetut päästöt saattavat polttaa tämänkin sulan hatusta. Globaalisti päästöt jatkavat edelleen nousuaan.

4.

Digitalisaatio lisää sähköromun määrää. Esimerkiksi Microsoft Windows 11 -käyttöjärjestelmän laitevaatimukset ovat niin korkeat, että tuhoton määrä pöytätietokoneita ja läppäreitä joudutaan heittämään pois.

Vain neljäsosa kaikesta romusta päätyy oikein kierrätetyksi. Miljoonat köyhien maiden naiset ja lapset altistuvat myrkyille käsitellessään digiromua henkensä pitimiksi.

Uusien tietokoneiden tuottaminen kiihtyy. Elektroniikkalaitteet tehdään yhä halvemmalla ja lyhytikäisemmiksi. Kasvava kulutus houkuttelee nopeampia tiedonsiirtoyhteyksiä ja niinpä valokaapelia kaivetaan maahan ja 5G-torneja nostetaan pystyyn ympäristöstä välittämättä.

Uudet 8K-televisiot ja huippunopeat puhelimet syrjäyttävät vanhat, vaikka ihmisen havaintokyky ja elämän hektisyys ei kaipaisi enää yhden yhtäkään häiriötekijää. Lopputulos: maailma saastuu ja ihminen voi yhä huonommin.

Euroopan Unioni tosin yrittää taistella kiertotalouden puolesta uudella ekosuunnitteludirektiivillään ja korjausoikeusdirektiivillään.

Tämä on oikea suunta ja kunnianhimoa olisi vain lisättävä.

5.

Maailma tulee entistä monimutkaisemmaksi ja epäluotettavammaksi tekoälyn väärinkäytön myötä. AI:n avulla kritiikittömät kuluttajat saavat väärän tiedon leviämään sosiaalisessa mediassa kuin tartuntataudin. Väärinymmärrykset johtavat ikäviin lopputuloksiin ja henkinen pahoinvointi lisääntyy, kun tulee tunne ettei mihinkään voi enää luottaa.

Mielenterveysongelmat vaikuttavat monella tapaa yhteiskunnan toimivuuteen. Tekoälyllä voidaan buustata aivopesua.

Meidän maailmankuvaamme  muokataan jo nyt tottelemaan tiettyjen valtaapitävien oligarkkien tavoitteita. Kriittinen ajattelu ja suhteellisuudentaju heikkenevät digipommituksen keskellä.

”Älykkyys” on tutkitusti vähentynyt digilaitteiden yleistymisen myötä. Tunneälyn heikentymisellä on suoria seurauksia ihmisen elämään.

• Fyysisen maailman kontrolloinnin siirtyessä digitalisaation myötä internetiin, laitamme elämän edellytykset yhden kortin varaan.
• Sähkökatkot aiheuttavat enemmän hankaluuksia arkielämään.
• Digitaalisella rikollisuudella on enemmän hyökkäyskohteita.
• Kokonaisen valtion voi lamauttaa hyökkäämällä sähkökeskuksiin.
• Terveydenhoidossa voi tapahtua kohtalokkaita virheitä, jos ihmisten hoito annetaan kokonaan tekoälyn näppeihin.

Jos tulevaisuuden päättäjien eli lasten ja nuorten kehittyvien aivojen annetaan ylikuormittua digitaalisessa ärsyketulvassa, kyky omaksua syvällistä tietoa ja käyttää sitä ratkaisujen pohjana heikkenee.

Samasta riippuvuudesta someen ja sen kuplautuneisiin sloganmaisiin ”totuuksiin” johtuu myös polarisaatio ja äärioikeiston nousu, jota todistamme ympäri länsimaita. Ja ellemme edes myönnä ilmastonmuutoksen uhkaa, ja tee sille jotain, katastrofit tulevat eskaloitumaan ja globaali kaaos ilmestyy nurkan takaa.

Ei ole siis kaukaa haettua todeta, että valta, jonka annamme somejäteille, on tuhoamassa ihmiskunnan tulevaisuutta.

6.

Tekoälyn opettaminen orjuuttaa ihmisiä globaalissa etelässä. Tekoäly ei voisi toimia niin tehokkaasti, ellei sitä koulutettaisi. Sadat miljoonat ihmiset merkitsevät, luokittelevat ja analysoivat tekstiä ja kuvia tekoälyn käyttöön.

Maailmanpankin mukaan tällaisia tekoälyn ”kouluttajia” on kaikkiaan 150–430 miljoonaa ihmistä ympäri maailman.

AI-jätit tosin kohdistavat työt mielellään maihin, joissa taloudellinen kriisi ja matalat palkat aiheuttavat sen, että työttömät joutuvat ottamaan vastaan minkä ikinä työn saavat. Palkkaa saa juuri ja juuri sen verran että pysyy hengissä. Osa kouluttajista joutuu myös selaamaan syvästi häiritsevää seksuaalis-väkivaltaista sisältöä, joista he saavat mielenterveyshäiriöitä.

Rikkaiden maiden voittoja ahnehtivat yhtiöt syyllistyvät siis jälleen ihmisoikeusloukkauksiin. Pienemmältä pahalta kuulostaa se, että satojen miljoonien kouluttajien tietokoneet lisäävät oman osansa sähkönkulutukseen ja päästöihin.

7.

Datakeskukset pahentavat jo ennestään pahenevaa vesipulaa. Lämpenevässä ilmastossa jäätiköt sulavat ja se uhkaa kahden miljardin ihmisen vedensaantia.

 Datakeskukset käyttävät vettä viilentääkseen kuumina käyviä prosessoreitaan. Se voi olla jätevettä, merivettä ja puhdasta käyttövettä. Enimmäkseen käytetään juomavettä. Datakeskusten käyttämä vesimäärä kirii vastuuttomuudessaan muita vesi-intensiivisiä teollisuuden aloja kuten eläinten tehotuotantoa ja vaateteollisuutta.

Nyt kun tiedämme, että joillain paikoilla sateet käyvät yhä vähäisemmiksi ja että datakeskusten on määrä pyöriä vuosikymmeniä, niiden käyttämä vesi saattaa vaarantaa ihmisten vedensaannin. Ellei siihen reagoida, tiedossa on konflikteja.

Kumpi priorisoidaan? Onko Googlella varaa ajaa datakeskus alas vai pidetäänkö se väkisin yllä vaikka ihmiset kärsivät? Jos historia toistaa itseään, kärsijöiksi jäävät paikalliset ihmiset. Jonkinlainen kompensaatio heille ehkä maksetaan: vettä tuodaan muualta tai julkaistaan vedensäästöohjelma. Joka tapauksessa datakeskus jatkaa toimintaansa, jotta Netflix-streamit tai tekoälyvapaus saisivat valokuitukaistansa.

Ei ole ihme, etteivät teknoyhtiöt halua ilmoittaa energian tai veden kulutustaan avoimesti. Jokuhan voisi vielä kritisoida heitä siitä.

LOPPUSANAT

Vaikka tekoälyn nopeus säästää aikaa ja joissain tapauksissa energiaa, nämä säästöt eivät lopulta hyödytä luontoa tai ihmistä itseään, sillä loputon teknologinen kehitys, tuotanto ja ahneus nielaisevat ne.

Tekoälyn ei pitäisi olla kaikkien saatavilla oleva kaupallinen hyödyke. Sitä pitäisi käyttää vain tarkasti rajattujen ongelmien ratkaisemiseen turvallisessa ympäristössä kuten sairaaloissa, arkkitehtuurissa ja tieteessä.

Maailman digitalisoituminen ei auta ratkaisemaan painostavana pilvenä yllämme roikkuvaa ekokriisien rypästä. Se pahentaa sitä. Samalla kun kiedomme itsemme tiukemmin digiviihteen pauloihin ja tulemme siitä yhä riippuvaisemmaksi, vakaat ilmasto-olot ovat romahtamassa.

Talouskasvua kiihdyttävä oikeistolaispolitiikka rapauttaa koko ihmiselämän perustaa. Siksi vanhaa suuntaa on jarrutettava ja uutta suuntaa luotava. Siihen tarvitaan rohkeaa mielikuvitusta ja toimintaa. Tämän laatuiseen ja suuruisen haasteeseen ei ole valmista pelikirjaa.

Teemu Laulajainen

Kunta- ja aluevaaliehdokas

Rauma